perjantai, 12. elokuu 2011

Blogi muuttaa

 HeipäHei!

tästä eteenpäin bloggailen osoitteessa http://rebulous.blogspot.com 

Teretulemast visiitille!

torstai, 4. elokuu 2011

0-Voitto!!!

JEEEE!!!!!

Pomeli kiisi Vaasassa sunnuntaina upeaan 0-voittoon!! Videolta voit katsoa radan. Ajelin rantareviirille sekä lauantaina että sunnuntaina. Äksy starttasi kolme rataa lauantaina ilman kummoistakaan tulosta. Se pommitti kontaktit ekalla radalla (muuten toimi hyvin) ja jälkimmäisillä radoilla keskittyminen herpaantui kun se tiesi kissanruoka-palkan olevan odottamassa. Noooo, positiivisia asioita olivat vauhti ja takanaleikkuun onnistuminen kepeillä. Ei muuta kuin eteenpäin.

Pomo starttasi sunnuntaina kahdella radalla ja toimi molemmilla upeasti. Haki hienosti kepit ja kesti irtoamisen, suoritti kontaktit hyvin ja eteni vauhdikkaasti. yleisöstä ei ollut tälläkertaa häiriötä, vaikka ketän kaikilla sivuilla oli porukkaa. En tiedä onko homma ollut niin pienestä kiinni, että kisoissa mulla ei ole ollut treeniliiviä päällä (treeneissä lähes aina). No, tästä eteenpäin pidän Pomon kanssa kisoissakin treeniliiviä ja toivotaan että keskittymisongelmat radalla ovat sillä ratkaistut.

Nyt se viimeinen, luokkanousuun oikeuttava, 0 kutittelee niin paljon, että kauheasti tekisi mieli startata jo ennen lokakuun oman seuran kisoja. Ans kattoo nyt maltanko odottaa siihen asti

Maanantaina Pomeli teki valtavan hienon seuruu-treenin, ja maltoin kerrankin päättää treenin kahteen toistoon (koska oli niin SUPER). Tästä innostuneena laitoin ilmon syyskuussa pidettäviin Tokon piirimestaruuskisoihin, alokasluokkaan. Eli nyt pitää kaivaa naftaliinista myös ne jäävät, lähinnä liikkeestä maahanmeno. Luoksetulon suoruus kaipaa myös hiontaa, ja pitänee kokeilla miten poika hyppää edestä sivulle, sitä kun ei ole koskaan taidettu kokeilla

keskiviikko, 27. heinäkuu 2011

Kisoja ja treenausta

Nyt on sitten lomat lusittu ja karu paluu arkeen suoritettu. Lomalla oli aikaa treenailla ja kisata, ja niin se pariviikkoinen kesäloma sujuikin, koirien kanssa puuhatessa. Töihin paluun jälkeen on taas palattu normaaliin elämään, ja koirat ovat sopeutuneet siihen hyvin. Viikonloppuna oli agipitsi Raumalla ja koska olin lauantaina töissä, osallistuimme sinne vain sunnuntaina. Molemmat koiruudet suorittivat kaksi rataa.

Pomon starttasi aamulla ykkösluokassa. Ensimmäinen rata oli Marjo Heinon agi-rata nurmikentällä jossa yleisöä pyöri jokapuolella. Pomelille tämä oli liikaa ja homma menikin aika pitkälti yleisön ihailuun. Ei se mihinkään lähde, mutta joka esteen jälkeen se katselee pää pystyssä ympärilleen eikä minuun, ja näin ollen tulee ohimenoja ja väärille esteille eksymistä. Toiselle radalle herra sitten skarppasi ja esitti hiekka kentän hyppy-radalla oikein hienoa menoa. Se seurasi ohjausta hyvin ja kun sitten heittäydyin ahneeksi ja jätin sitä yhden putken niin salliessa aikalailla, kostautui se renkaan ohimenona ja hylkyhän siitä tuli. Mutta se ei haitannut, koska koira kuunteli, ei häiriintynyt yleisöstä eikä paikoittain vähän liiankin lähellä olevasta ratahenkilökunnasta laisinkaan. Valo siis näkyy jo, ja kun saan pojan olemaan välittämättä näistä ulkoisista seikoista niin alkaa tulosta syntyä niin että tutina käy :) Tässä video hypäristä.

Äksy starttasi iltapäivän puolella myös kahdella radalla. Ensimmäisellä radalla se oli aivan raivoa täynnä, eteni kovaa (hetkittäin jopa vähän turhan vauhdikkaasti kun esim kepeillä jäi vauhdin vuoksi yksi väli pujottelematta) ja keskittyi lähinnä haukkumaan minua (käsille se ei sentään enää käy) tuloksena hypäriltä hyl. Toisella radalla koiran tassut olivat liisteriä. Olimme olleet reissussa aamusta asti enkä ollut saanut Äksyä (taaskaan) juomaan mitään ja uskon että kuumuus oli vienyt mehut pikkupiskistä. Agiradalla se kuunteli, suoritti kontaktit hienosti ja teki muutenkin juuri niinkuin käskettiin, mutta hitaasti. Yhden takanaleikkauksen juoksinkin tästä odottamattomasta vauhdin puutteesta sen päälle ja tästä kielto vitonen, yliaikaa tuli kun koira siinä esteellä sitten haahuili jonkun aikaa ennen kuin saimme juonesta taas kiinni.

Molempien kanssa siis yksi huono ja toinen parempi rata. Äksyn toisen radan jälkeen tajustin kokeilla Heidiltä kuulemaani kikkaa, eli laitoin kissan märkäruokaa veden joukkoon ja jo rupesi neidille "juoma" maistumaan. Tätä aion nyt sitten käyttää jatkossa kisareissuilla, että saan nesteytyksen hoidettua.

Tällä viikolla on sitten treenattu. molempien kanssa olen tehnyt keppien tulokulmia ja kepeille edessä ja takana leikkauksia. Palkka on ollut näkyvissä keppien päässä odottamassa. Pomo on ollut aivan super, se ei välitä mitä teen, mennä puksuttaa kohti palkkaa, ei varasta, ei lopeta kesken ja on muutenkin oikein mallioppilas. Isosisko Äksy on sitten tavoilleen tyypillisesti niin täynnä virtaa ja yritystä että välillä vati menee nurin ja keskittyminen herpaantuu, siksi on ollut appari huolehtimassa siitä että palkalle ei pääse jos ei tee oikein.

Keppien lisäksi on tehty kontakteja, lähinnä puomia joka on molemmille vaikein. Pomon kanssa olen jatkanut pysäytys-tekniikalla. Pysäytän sen käskyllä, katseella ja liikkeen hidastuksella, kehun, palaan taa ja kävelen/hölkkään ohi ja vapautan palkalle. On toiminut hyvin. Äksyn kohdalla olen nyt miettiny pääni puhki tätä kontaktiasiaa. Meillä ei aika oikein riitä pysäyttämiseen ja sen vuoksi tahtoisin opettaa sille juoksukontaktit. Selasin nettiä monta päivää ja mietin että mikä tapa olisi paras, harkitsin "laukan jakajia" alastulolle sekä huuppeja/länkiä, mutta päädyin lopulta kaltevuuskulman asteittaiseen nostoon. Maanantaina aloitimme maassa makaavalta puomin alastulolta. Naksun ja palkkalautasen avulla lähdettiin liikkeelle. Pikkuhiljaa nostin lankun toista päätä 5-10cm kerrallaan niin että nyt lankun toinen pää on mini-pöydän päällä. Koira on tehnyt 15-17 toistoa kohti vain yksittäisiä virheitä. Toivon mukaan tämä systeemi toimii. Olen alusta asti nyt vaihdellut puolta ja muutellut omaa sijoittumistani. Eniten selvästi häiritsee se, jos juoksen "täysiä" ohi, ts. kiihdytän kontaktin kohdalla, jos olen edellä tai jäljessä niin homma toimii erinomaisesti. 

Viikonloppuna luvassa agi-kisat Vaasan rantareviirillä, molempien koirien kanssa.

maanantai, 11. heinäkuu 2011

Pomolle ensimmäinen LUVA 0

päivitys tulee nyt pienellä viiveellä kun on viikonloppu ollut niin täynnä ohjelmaa, mutta parempi myöhään kuin ajoissa ja liikaa kuin sopivasti

Torstaina oltiin siis Vöyrillä iltakisoissa ja molemmat koirat suorittivat kaksi agility-rataa. Pomon urakka alkoi kuudelta ja sillä oli ensimmäinen rata auringon paahteisella kentällä. Keli oli aivan järkyttävä ja Pomo ihan tohkeissaan ihmisistä ja koirista, taas kerran. Eka rata meni alussa haahuilun puolelle, kaksi kertaa se lähti tutkimaan ympäristöä ennen kuin alkoi kuunnella ja katsella minua. Näitä paria selkkausta lukuunottamatta rata sujui kivasti. Toinen rata oli maneesissa ja ilma siellä huomattavasti mielyttävämpi kuin ulkona. Katsomo jäi suorittajien taa ja tila oli siis rauhallinen, ei häiriötä ratahenkilökunnan lisäksi. Ensimmäistä kertaa kisoissa Pomo pystyi tekemään tasoisensa suorituksen. Siis sellaisen suorituksen mitä se on treeneissä tehnyt jo lähes puolenvuoden ajan. Se kuunteli ja keskittyi hyvin, teki juuri niinkuin pyysin, ja luojan kiitos, minun ohjaukseni pysyi kasassa ja ohjasin niinkuin piti. Pomeli tykitteli siis hienon nollan ja aliaikaa tuli rutkasti. Loppusijoitus oli 2. Tästä on taas hyvä jatkaa eteenpäin, ja eiköhän tuo pojankloppi pikkuhiljaa totu tohon häiriöönkin.  Tässä video radasta.

Äksy starttasi sitten myöhemmin illalla niin, että jälkimmäinen rataantutustuminen oli 24:00. Ekalta radalta tuli puomin alastulolta 5 ja keppien sisäänmenosta 5, mutta näitä en jäänyt murehtimaan, sillä Äksy oli liekeissä, se kaasutteli maaliin reilussa aliajassa ja olisi omien laskujeni mukaan 0-radalla sijoittunut luokassa toiseksi, häviten vain reissulla valioituneelle Eikka-ystävälle (vielä kerran suurensuuret onnittelut Hanna-Mari!!!). Olen niiiin onnellinen. Oma ohjaukseni on parantunut niin huimasti ja nyt olen oppinut etenemään radalla niin, etten odota koiraa ja ennakoin käännökset riittävästi. Toinen rata hylkääntyi loppusuoralla kun Äksy valitsi puomin sijaan sen alla olevan putken suun. Näitä pitää nyt treenata, kuten myös A:n ja puomin alastulokontakteja. Jänesniemen Elinan kanssa juttelin (hänkin oli kisoissa) ja hän suositteli, että opettaisin Äksylle juoksukontaktit huuppien avulla. Itse kun olen sitä mieltä, että pärjätäksemme meillä ei ole aikaa pysäyttämiseen kontaktille, ja lisäksi se tarkottaisi koiran ottamista sivuun kisoista piiiitkäksi aikaa. Nyt siis pitää pyytää iskää väkertämään mulle nämä ihme-vempeleet, jotta voimme aloittaa treenit.

Loppu kesälle on nyt sitten varattu jo parit agi-valmennukset Elinalle, Pomo pääsee vääränrotuisena Myytin leirille syyskuussa ja lokakuussa on sitten luvassa Oreniuksen Juhan valmennus meidän omalla hallilla. Että tietää taas mihin rahansa laittaa

Sunnuntaina olin maalimiehen PPKK:n hakukokeessa. Kisossa oli 2 Voittaja-luokan ja 2 Alokas-luokan koiraa. Tosi mielenkiintoista oli päästä seuraamaan maastoja (henkilöhakua ja esineruutua) sekä tottista. Oma rima kokeeseen osallitumiseen laski aika lailla, vaikka toki tuomareilla on eroja, mutta kuitenkin. Pomon kanssa on Hakurintamalla jouduttu nyt palaamaan vähän taaksepäin, se kun ei oikein tahdo edetä riittävän syvälle hakualueella. Näköpakoja/haamuja en halua ottaa, koska koira etsii mielellään muutenkin silmillään. Olemme siis nyt parin treenin verran menneet ihan liinan kanssa hajuhakuja.

Tottisrintamalla on tehty Pomon kanssa viretreenejä. Leikitty paljon, padottu sivulla ja otettu saaliilta suoraan seuraamaan. Poika taistele paremmin, leikkii innokkaammin ja tekeminen on iloista. Näillä mennään nyt ainakin heinäkuu. Syyskuun alussa olisi PPKK:lla BH-koe lauantaina ja sunnuntaina piirimestaruudet ja bokserien toko-mestaruudet. Niihin nyt leikkimielisesti tähtään, enää pitää sitten päättää osallistunko BH-kokeeseen ja/vai tokokokeeseen, ja jos toko-kokeesen niin kumpaan. Mutta vielä on onneksi aikaa miettiä

Äksyn kanssa on harvakseltaan otettu toko-liikkeitä, opeteltu ruutua ja VOIn kaukoja sekä muisteltu vanhoja. Paikkamakuu sujui eilisessä treenissä (2min piilossa) erinomaisesti. Neiti oli rauhallinen, ei haistellut/äännellyt tms. Ota siitä nyt sitten selvä. Seuraaminen oli luokatonta (tein jäävät, luoksetulon ja kaukot peräkkäin ja palkkasin vasta lopuksi) mutta hienosti se muuten suoritti. Luoksetulo meni läpijuoksuksi. Uskoisin että koira olisi koekunnossa jos tekisi muutaman seuruu-treenin ja heittäisi sille muutaman kerran lihapullan luoksetulon pysäytyksen yhteydessä. Ja Äksyhän ei tunnetusti kestä treenausta, eli liioitella ei missään nimessä saisi. Olemme tyttöjen kanssa suunnitelleet kokeenomaisia treenejä, ja sinne aion suunnata Äksyn kanssa kun moiset vaan saadaan aikaiseksi :). Ellen päädy Pomon kanssa lähtemään Boksereiden toko-mestaruuksiin niin voisin ilmoittaa Äksyn piirimestaruuksiin. Aika näyttää.

maanantai, 20. kesäkuu 2011

treenejä ja Agilityn SM-kisat

Kesään kuuluu treenaus ja sitä me on tehty. Treenattu on kaikkia lajeja, eniten ehkä hakua ja agilityä, tottista unohtamatta.

Äksy keskittyy nykyään lähinnä agilityyn, tokossa se on nyt jämähtänyt Avoimeen ja katsotaan josko syksyllä saataisiin se 1-tulos. Kesä menee agilityn merkeissä ja viikonloppuna olimme edustamassa seuraamme WeCaa agilityn SM-kisojen joukkuekisassa. Olimme Äksyn kanssa avausosuudella ja olen erittäin tyytyväinen suoritukseen video. Ohjaukseni on kehittynyt huimasti, kiitos Jänesniemen Elinan loistavien valmennusten, ja nyt oli vaan arvokisojen tuomat paineet niskassa ja ryntäsin kepeiltä vitosen. En siis malttanut antaa Äksyn hakea sisäänmenoa rauhassa, vaan olin jo melkein puolessavälissä keppejä kun se saapui sisääntulolle. A:lle viennissä oma liikee irtosi liikaa ja kun on nyt paljon harjoiteltu kontaktien alla oleviin putkiin menoa, niin Äksykin tulkkasi ymmärrettävästi ohjaukseni väärin. Joukkueemme sijoittui lopulta johonkin puolenvälin paikkeille. Tärkeintä oli että porukka oli mukava ja kaikilla oli hauskaa. Jokainen meidän joukkueen jäsen sai tuloksen ja hyvillä mielin saamme jatkaa treenaamista.

Pomeli on keskittynyt tottiksen ohella hakuiluun ja herralle on jo esitelty kiintorulla. Toivottavasti pääsemme pian etenemään vaikeampaan etsintään ja umpipiiloihin. Nopeaoppinen Pomo on, että eiköhän tämä tästä. Agilityssä on takana nyt kolmet kisat joista saldona pari hylkyä ja kolme vitosen rataa. Juhannuksena suuntaamme Tuorlaan taas yrittämään. Alla vielä treenikuvia viimeviikolta.

Pomo keinulla

ja Pomeli kepeillä

 

Äksy lentää

ja tulee piruna putkesta

 

Tällaisia kesäkuulumisia meillä