Tänään oli agitreenit kahden viikon tauon jälkeen. Viimekertaiset treenit meni vähän penkin alle kun neidin valeraskaus oli juuri pahimmillaan ja koko homma meni lähinnä sijaistoimintojen kaaokseksi ja haisteluksi, josta syystä keskeytin treenit silloin aika lyhyeen. Nyt siis loman jälkeen esteille uudella innolla. Ja sitä riitti.

Ennen vuoroa lämmittelimme ja käytin taas hyväksi koiran hyvän vireen agi-kentän läheisyydessä ja otin tokoliikkeitä. Koira toimi kuin unelma, seurasi hyvässä kontaktissa ja teki kaikki liikkeet tarkasti ja varmasti. Lämmittelyn jälkeen fleece niskaan (Minnan käskystä) ja koira odottamaan vuoroaan.

Ensimmäinen harjoitus oli hyppysuora jolla esteet (6kpl) olivat eri etäisyyksillä ja korkeuksilla ja viimeisenä komeili muuri. Tehtävä suoritettiin ilman ääntä (uskokaa tai älkää suoriuiduin siitä) pelkällä käsimerkillä ja vartaloavulla. Oikealta puoleleta ohjattaessa Äksy toimi kuin unelma, vasemmalta vilkaisi aina esteen jälkeen minua ja hyppäsi esteet vähän koukkien, suoriutui kuitenkin tosi hienosti molemmat puolet. Oli hauska huomata että koiraa vähän harmitti kun esteet olivat eri etäisyyksillä eikä niiden välissä ollut selkeää "rytmiä". Korkeus (osassa jopa tapissa 35cm) ei tuottanut silti mitään ongelmia.

Tämän jälkeen tehtävä vaikeutui. Ensimmäiset neljä estettä mentiin kuten edellä, neljännen jälkeen koira pois suoralta ja oikealla olevalle pöydälle, seis 5sek ja loput kaksi estettä ja muuri. Kaikki ok, kunhan  namikippa on pöydällä, muuten pöytä menee edelleen läpijuoksuksi.

Viimeisenä kuten edellä, mutta muurin jälkeen kaksi estettä takaisin päin ja koira pussiin oikealle. Pöydällä kippa, paluu matkalla jälkemmäinen este suihkittiin ohi kun juoksin itse liian kaukaa ja vedin koiran mukaani pussille. Palautin ja hypytin viimeisen esteen uudestaan, pussiin kuten aina, täysiä!

Treenit sujuivat siis hyvin. Taidanpa uskaltautua torstaina epiksiin Raumalle, jos vaan aikataulut sallivat.

Leena Pohjaranta otti pari kuvaa kenguru-Äksystä radalla