Niin, aika on mennyt ihan järkyttävän nopeasti. Ylihuomenna Pomeli täyttää puoli vuotta. Ei uskoisi

Poika on jo iso, siis kooltaan, mieleltään vielä ihan keskenkasvuinen. Mukavasti siltä silti alkaa löytyä keskittymiskykyä ja se jaksaa paneutua uusien liikkeitten opettelemiseen jo huomattavasti paremmin kuin muutama kuukausi sitten. Sivulle tulo sujuu jo hienosti, ilman käsimerkkiä. Eteenkin osataan tulla (ilman käsimerkkiä) jos matka ei ole kovin pitkä (eli vauhti ei pääse muodostumaan liian kovaksi) eikä katsomossa tuijota liikaa koiria. Liikkeestä maahanmeno sujuu jo sekin ilman käsimerkkiä kun peruutan, nyt pitäisi pikkuhiljaa ryhtyä kääntämään omaa rintakehää oikeaan suuntaan Liikkestä seis on alkutekijöissään, Pomo vihaa narua jonka viritän sen mahan alle, mutta en ole uskaltanut jättää sitä vielä pois kun on harjoiteltu tätä liikettä niin vähän. Paikalla olot, istuen ja maaten, sujuvat mallikkaasti, yksin ja yhdessä toisten kanssa. Vielä en kävele kovin kauas ja käyn palkkaamassa suht usein, mutta herra on oikein rauhallinen, lotkottelee pää maassa eikä tunnu olevan moksiskaan. Tähän liikkeeseen olen panostanut (virheistäni Äksyn kanssa oppineena) ja sen kyllä huomaa Seuraaminen sujuu ihan kivasti, paikka on hyvä ja kontaktikin pysyy ihan kivasti. Nyt pitäisi pikkuhiljaa ruveta tekemään sitä lelun kanssa että saisi vireen kohdilleen. Pääsemme SeuraamisGuru-Harrin oppiin toukokuuksi ja uskon ja toivon että saamme sieltä Pomon kanssa paljon. Harrilla kun on itselläänkin ryttynokkia joiden seuraamista katselen kateudesta vihreänä

Toukokuussa on luvassa myös TVA:n järjestämä saalisleikkikurssi. Sinnekin pääsimme Pomon kanssa mukaan, jotain hyötyä siitä että kuluttaa vapaa-aikaansa hallituksessa .  Odotan tuota lauantai-päivää innokkaana ja toivon että saisin vinkkejä Pomon oikeanlaiseen palkkaamiseen ja leikittämiseen. Pomo leikkii mielellään ja palkkaantuu hyvin lelulla, mutta haluaisin oppia paremmamksi leikkijäksi ja samalla oppia säätelemään koiran viretilaa paremmin. Äksyn kanssa nämä leikkimiset ovat jääneet vähemmälle, se kun ei oikein tado syttyä leluille. Nakki on sen mielestä parempaa

Isän kanssa vaihdettiin viikko sitten Opeliin kesärenkaat ja samalla tuunasimme (lopultakin) auton takaluukun koirille mukavaksi.

ja Äksylle oma häkki että se pysyy rauhallisempana

Mökillä oli Pomon mielestä ihan sairaan ihanaa. Äksy oli vielä silloin vähän allapäin leikkauksen jäljiltä, mutta Pomeli sen sijaan otti kaiken ilon irti. Emme ole käyneet mökillä pakkasten jälkeen ja silloin Pomo ei vielä tarjennut nauttia vapaudesta. Nyt se oli ihan ratketa riemusta kun sai haistella ja maistella maailmaa eikä kukaan komentanut. Se kanteli keppejä kuin mitäkin aarteita ja kävi aina välilä luonani, ihan kuin sanomassa: "täällä on ihan sairaan siistiä!"

 

Pomosta on paljastunut lasten ystävä. Se on aivan haltioissaan ystäväni 5-kuisesta Iiro-pojasta. Iiroa pitäisi aina päästä pussailemaan ja varsinkin jos Iiro itkee on Pomo ihan hädissään. Tänään Iiro kävi taas meillä kylässä ja Pomo osallistui vaipanvaihtoon