Nyt on sitten lomat lusittu ja karu paluu arkeen suoritettu. Lomalla oli aikaa treenailla ja kisata, ja niin se pariviikkoinen kesäloma sujuikin, koirien kanssa puuhatessa. Töihin paluun jälkeen on taas palattu normaaliin elämään, ja koirat ovat sopeutuneet siihen hyvin. Viikonloppuna oli agipitsi Raumalla ja koska olin lauantaina töissä, osallistuimme sinne vain sunnuntaina. Molemmat koiruudet suorittivat kaksi rataa.

Pomon starttasi aamulla ykkösluokassa. Ensimmäinen rata oli Marjo Heinon agi-rata nurmikentällä jossa yleisöä pyöri jokapuolella. Pomelille tämä oli liikaa ja homma menikin aika pitkälti yleisön ihailuun. Ei se mihinkään lähde, mutta joka esteen jälkeen se katselee pää pystyssä ympärilleen eikä minuun, ja näin ollen tulee ohimenoja ja väärille esteille eksymistä. Toiselle radalle herra sitten skarppasi ja esitti hiekka kentän hyppy-radalla oikein hienoa menoa. Se seurasi ohjausta hyvin ja kun sitten heittäydyin ahneeksi ja jätin sitä yhden putken niin salliessa aikalailla, kostautui se renkaan ohimenona ja hylkyhän siitä tuli. Mutta se ei haitannut, koska koira kuunteli, ei häiriintynyt yleisöstä eikä paikoittain vähän liiankin lähellä olevasta ratahenkilökunnasta laisinkaan. Valo siis näkyy jo, ja kun saan pojan olemaan välittämättä näistä ulkoisista seikoista niin alkaa tulosta syntyä niin että tutina käy :) Tässä video hypäristä.

Äksy starttasi iltapäivän puolella myös kahdella radalla. Ensimmäisellä radalla se oli aivan raivoa täynnä, eteni kovaa (hetkittäin jopa vähän turhan vauhdikkaasti kun esim kepeillä jäi vauhdin vuoksi yksi väli pujottelematta) ja keskittyi lähinnä haukkumaan minua (käsille se ei sentään enää käy) tuloksena hypäriltä hyl. Toisella radalla koiran tassut olivat liisteriä. Olimme olleet reissussa aamusta asti enkä ollut saanut Äksyä (taaskaan) juomaan mitään ja uskon että kuumuus oli vienyt mehut pikkupiskistä. Agiradalla se kuunteli, suoritti kontaktit hienosti ja teki muutenkin juuri niinkuin käskettiin, mutta hitaasti. Yhden takanaleikkauksen juoksinkin tästä odottamattomasta vauhdin puutteesta sen päälle ja tästä kielto vitonen, yliaikaa tuli kun koira siinä esteellä sitten haahuili jonkun aikaa ennen kuin saimme juonesta taas kiinni.

Molempien kanssa siis yksi huono ja toinen parempi rata. Äksyn toisen radan jälkeen tajustin kokeilla Heidiltä kuulemaani kikkaa, eli laitoin kissan märkäruokaa veden joukkoon ja jo rupesi neidille "juoma" maistumaan. Tätä aion nyt sitten käyttää jatkossa kisareissuilla, että saan nesteytyksen hoidettua.

Tällä viikolla on sitten treenattu. molempien kanssa olen tehnyt keppien tulokulmia ja kepeille edessä ja takana leikkauksia. Palkka on ollut näkyvissä keppien päässä odottamassa. Pomo on ollut aivan super, se ei välitä mitä teen, mennä puksuttaa kohti palkkaa, ei varasta, ei lopeta kesken ja on muutenkin oikein mallioppilas. Isosisko Äksy on sitten tavoilleen tyypillisesti niin täynnä virtaa ja yritystä että välillä vati menee nurin ja keskittyminen herpaantuu, siksi on ollut appari huolehtimassa siitä että palkalle ei pääse jos ei tee oikein.

Keppien lisäksi on tehty kontakteja, lähinnä puomia joka on molemmille vaikein. Pomon kanssa olen jatkanut pysäytys-tekniikalla. Pysäytän sen käskyllä, katseella ja liikkeen hidastuksella, kehun, palaan taa ja kävelen/hölkkään ohi ja vapautan palkalle. On toiminut hyvin. Äksyn kohdalla olen nyt miettiny pääni puhki tätä kontaktiasiaa. Meillä ei aika oikein riitä pysäyttämiseen ja sen vuoksi tahtoisin opettaa sille juoksukontaktit. Selasin nettiä monta päivää ja mietin että mikä tapa olisi paras, harkitsin "laukan jakajia" alastulolle sekä huuppeja/länkiä, mutta päädyin lopulta kaltevuuskulman asteittaiseen nostoon. Maanantaina aloitimme maassa makaavalta puomin alastulolta. Naksun ja palkkalautasen avulla lähdettiin liikkeelle. Pikkuhiljaa nostin lankun toista päätä 5-10cm kerrallaan niin että nyt lankun toinen pää on mini-pöydän päällä. Koira on tehnyt 15-17 toistoa kohti vain yksittäisiä virheitä. Toivon mukaan tämä systeemi toimii. Olen alusta asti nyt vaihdellut puolta ja muutellut omaa sijoittumistani. Eniten selvästi häiritsee se, jos juoksen "täysiä" ohi, ts. kiihdytän kontaktin kohdalla, jos olen edellä tai jäljessä niin homma toimii erinomaisesti. 

Viikonloppuna luvassa agi-kisat Vaasan rantareviirillä, molempien koirien kanssa.