päivitys tulee nyt pienellä viiveellä kun on viikonloppu ollut niin täynnä ohjelmaa, mutta parempi myöhään kuin ajoissa ja liikaa kuin sopivasti

Torstaina oltiin siis Vöyrillä iltakisoissa ja molemmat koirat suorittivat kaksi agility-rataa. Pomon urakka alkoi kuudelta ja sillä oli ensimmäinen rata auringon paahteisella kentällä. Keli oli aivan järkyttävä ja Pomo ihan tohkeissaan ihmisistä ja koirista, taas kerran. Eka rata meni alussa haahuilun puolelle, kaksi kertaa se lähti tutkimaan ympäristöä ennen kuin alkoi kuunnella ja katsella minua. Näitä paria selkkausta lukuunottamatta rata sujui kivasti. Toinen rata oli maneesissa ja ilma siellä huomattavasti mielyttävämpi kuin ulkona. Katsomo jäi suorittajien taa ja tila oli siis rauhallinen, ei häiriötä ratahenkilökunnan lisäksi. Ensimmäistä kertaa kisoissa Pomo pystyi tekemään tasoisensa suorituksen. Siis sellaisen suorituksen mitä se on treeneissä tehnyt jo lähes puolenvuoden ajan. Se kuunteli ja keskittyi hyvin, teki juuri niinkuin pyysin, ja luojan kiitos, minun ohjaukseni pysyi kasassa ja ohjasin niinkuin piti. Pomeli tykitteli siis hienon nollan ja aliaikaa tuli rutkasti. Loppusijoitus oli 2. Tästä on taas hyvä jatkaa eteenpäin, ja eiköhän tuo pojankloppi pikkuhiljaa totu tohon häiriöönkin.  Tässä video radasta.

Äksy starttasi sitten myöhemmin illalla niin, että jälkimmäinen rataantutustuminen oli 24:00. Ekalta radalta tuli puomin alastulolta 5 ja keppien sisäänmenosta 5, mutta näitä en jäänyt murehtimaan, sillä Äksy oli liekeissä, se kaasutteli maaliin reilussa aliajassa ja olisi omien laskujeni mukaan 0-radalla sijoittunut luokassa toiseksi, häviten vain reissulla valioituneelle Eikka-ystävälle (vielä kerran suurensuuret onnittelut Hanna-Mari!!!). Olen niiiin onnellinen. Oma ohjaukseni on parantunut niin huimasti ja nyt olen oppinut etenemään radalla niin, etten odota koiraa ja ennakoin käännökset riittävästi. Toinen rata hylkääntyi loppusuoralla kun Äksy valitsi puomin sijaan sen alla olevan putken suun. Näitä pitää nyt treenata, kuten myös A:n ja puomin alastulokontakteja. Jänesniemen Elinan kanssa juttelin (hänkin oli kisoissa) ja hän suositteli, että opettaisin Äksylle juoksukontaktit huuppien avulla. Itse kun olen sitä mieltä, että pärjätäksemme meillä ei ole aikaa pysäyttämiseen kontaktille, ja lisäksi se tarkottaisi koiran ottamista sivuun kisoista piiiitkäksi aikaa. Nyt siis pitää pyytää iskää väkertämään mulle nämä ihme-vempeleet, jotta voimme aloittaa treenit.

Loppu kesälle on nyt sitten varattu jo parit agi-valmennukset Elinalle, Pomo pääsee vääränrotuisena Myytin leirille syyskuussa ja lokakuussa on sitten luvassa Oreniuksen Juhan valmennus meidän omalla hallilla. Että tietää taas mihin rahansa laittaa

Sunnuntaina olin maalimiehen PPKK:n hakukokeessa. Kisossa oli 2 Voittaja-luokan ja 2 Alokas-luokan koiraa. Tosi mielenkiintoista oli päästä seuraamaan maastoja (henkilöhakua ja esineruutua) sekä tottista. Oma rima kokeeseen osallitumiseen laski aika lailla, vaikka toki tuomareilla on eroja, mutta kuitenkin. Pomon kanssa on Hakurintamalla jouduttu nyt palaamaan vähän taaksepäin, se kun ei oikein tahdo edetä riittävän syvälle hakualueella. Näköpakoja/haamuja en halua ottaa, koska koira etsii mielellään muutenkin silmillään. Olemme siis nyt parin treenin verran menneet ihan liinan kanssa hajuhakuja.

Tottisrintamalla on tehty Pomon kanssa viretreenejä. Leikitty paljon, padottu sivulla ja otettu saaliilta suoraan seuraamaan. Poika taistele paremmin, leikkii innokkaammin ja tekeminen on iloista. Näillä mennään nyt ainakin heinäkuu. Syyskuun alussa olisi PPKK:lla BH-koe lauantaina ja sunnuntaina piirimestaruudet ja bokserien toko-mestaruudet. Niihin nyt leikkimielisesti tähtään, enää pitää sitten päättää osallistunko BH-kokeeseen ja/vai tokokokeeseen, ja jos toko-kokeesen niin kumpaan. Mutta vielä on onneksi aikaa miettiä

Äksyn kanssa on harvakseltaan otettu toko-liikkeitä, opeteltu ruutua ja VOIn kaukoja sekä muisteltu vanhoja. Paikkamakuu sujui eilisessä treenissä (2min piilossa) erinomaisesti. Neiti oli rauhallinen, ei haistellut/äännellyt tms. Ota siitä nyt sitten selvä. Seuraaminen oli luokatonta (tein jäävät, luoksetulon ja kaukot peräkkäin ja palkkasin vasta lopuksi) mutta hienosti se muuten suoritti. Luoksetulo meni läpijuoksuksi. Uskoisin että koira olisi koekunnossa jos tekisi muutaman seuruu-treenin ja heittäisi sille muutaman kerran lihapullan luoksetulon pysäytyksen yhteydessä. Ja Äksyhän ei tunnetusti kestä treenausta, eli liioitella ei missään nimessä saisi. Olemme tyttöjen kanssa suunnitelleet kokeenomaisia treenejä, ja sinne aion suunnata Äksyn kanssa kun moiset vaan saadaan aikaiseksi :). Ellen päädy Pomon kanssa lähtemään Boksereiden toko-mestaruuksiin niin voisin ilmoittaa Äksyn piirimestaruuksiin. Aika näyttää.